sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Seitsemän kuulumisasiaa

Mirri haastoi minut kertomaan seitsemän asiaa itsestäni. Päätin toteuttaa haasteen kertomalla seitsemän kuulumista, kun totesin etten ole taas kuukauteen antanut itsestäni mitään elonmerkkiä.

1. Kevätflunssaa lukuunottamatta olen ollut terve ja hyvinvoiva. Peruskunto ei edelleenkään ole entisellään (ainakaan kävelyvauhtini ei ole palautunut siihen mitä se on ollut), mutta ihan hyvällä mallilla ollaan jo. Eikä näin rääkätyltä keholta ehkä voi liikoja odottaakaan (tai ainakaan turhan nopeasti).

2. Huomenna alkaa työharjoittelu, joka kestää koko loppukevään. Jännittää! Lisäksi rupeaa konkretisoitumaan se että saan puuhastella koulun suojissa enää vajaat kaksi vuotta, sen jälkeen pitäisi kasvaa aikuiseksi ja etsiä ihan aikuisten oikeasti töitä. Tosin rupeaisihan se ehkä hiljalleen olemaan aikakin, olenhan 26 kun valmistun...

3. Ensi kuussa otetaan kokovartalokuvat, eli tuomiopäivä on taas lähestymään päin. Onneksi en ole vielä kovin huolissani.

4. Luokseni on muuttanut kissa! Siitä lähtee karvaa ja se on kohta kynsinyt mun runkopatjasängyn paskaksi. Mutta onhan se aika ihana.

5. Musta tulee piakkoin taas lehtijulkkis. Juttu on tehty ja kuvat otettu, ilmeisesti julkaisukin siis tapahtuu lähiaikoina. Vinkkaan jahka tiedän. :)

6. Murehdin ja stressaan kaikenlaista, mutta loppujen lopuksi huoleni ovat nykyisin aika pieniä. Tai ainakin normaaleja. Asiat kutistuvat jännästi oikeisiin mittasuhteisiin kun muistaa, että kaikesta huolimatta voi elää elämäänsä niin ettei aina tarvitse ajatella seuraavaa sairaalakäyntiä.

7. Koska en keksi enää muutakaan kerrottavaa, saatte kuulla että söin äsken iltapalaksi hapankorppuja, ja nyt on kitalaessa haava, au!